Olen seurannut aiemmin tässä blogissa Oulun käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden tuomioiden osalta yleisen syyttäjän nostamaan juttua Johanna Vehkoota vastaan. Syytteen mukaan vastaaja oli syyllistynyt Junes Lokan kunnianloukkaukseen. En palaa alempien oikeusasteiden osalta asiaan, vaan tarkastelen keskeisiä Korkeimman oikeuden (KKO) asiassa esittämiä argumentteja.
KKO antoi vastaajalle valitusluvan.
Ratkaisussaan KKO kuvasi vallitsevaa ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä todeten, että sellaisten termien kuin ’fasisti’, ’natsi’, ’kommunisti’ tai ’idiootti’ käyttäminen luonnollisesta henkilöstä sinänsä ei johda tuomioon kunnianloukkauksesta ilmaisujen leimaavuuden johdosta. KKO:n mukaan ”tietyissä olosuhteissa ilmaistuna ilmaisun kohteen provokatiivisen esiintymisen tai ääriliikkeeseen kuulumisen vuoksi niitä voidaan pitää hyväksyttävänä kritiikkinä ja arvoarvostelmina”.
Kotimaiseen oikeuskäytäntöön – eli omiin ratkaisuihinsa – viitaten KKO totesi mm., että eräässä aiemmassa jutussa henkilön toisesta ”esittämät ilmaisut olivat vahvoja, kärjekkäitä ja varsinkin kokonaisuudesta irrotettuina sinänsä halventavia”. Edelleen kritiikin olisi voinut esittää ilman käytettyjä ilmaisuja, mutta koska kyse oli ”lähinnä” kritiikin esittäjän omista tunnoista sellaisesta ilmiöstä, jota hän piti vastenmielisenä, ja kritiikki ei kohdistunut ”niinkään” luonnolliseen henkilöön, arvostelu ei ylittänyt ”selvästi” sitä, ”mitä voidaan pitää hyväksyttävänä”.
KKO liittyi siltä osin aiempaan oikeuskäytäntöön, että Vehkoon Lokasta käyttämät ilmaisut sinänsä ”ovat yksittäin arvioituina toista halventavia ja täyttävät tältä osin rikoslain [= RL (39/1889)] 24 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittaman toisen halventamisen”. Vaikka Vehkoo käytti Lokasta KKO:n mukaan halventavia ilmaisuja, ne eivät olleet loukkaavia asianomaisessa kontekstissa. Tältä osin KKO sovelsi RL 24:9.3:ssä säädettävää rajoitussäännöstä. Sen mukaan
…1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Asian rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta oli KKO:n (2022:1, 31) mukaan epäolennaista, että Vehkoo julkaisi tekstinsä ”yksityisellä Facebook-sivullaan”, operoiko hän tuolloin yksityishenkilönä vai ammatissaan. Sitä vastoin KKO:n (2022:1, 34) mukaan Vehkoon arvostelu kohdistui Lokan ”menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa”.
KKO päättelee, että RL 24:9.3:ssä säädettävä rajoitussäännös soveltui tapaukseen. Koska sananvapauden rajoittamiseen on suhtauduttava ”erityisen pidättyvästi” (KKO 2022:1, 35) ja Vehkoon Facebook-teksti käsitteli Vehkoon oletusta siitä, miten Lokka voi käyttäytyä, kyseessä oli aihe, joka herätti ”yleistä mielenkiintoa” (KKO 2022:1, 36). Koska Lokka käyttää muista ihmisistä provosoivaa kieltä, hänen on kestettävä sellaista muiden arvioidessa hänen toimintaa. (KKO 2022:1, 39)
Vaikka Vehkoo olisi voinut esittää kritiikkinsä käyttämättä KKO:n mukaan loukkaavia ilmaisuja, Lokan oman julkisen toiminnan katsottiin vaikuttavan siihen, että hänen kritisoidessaan Lokan menettelyä Vehkoo ei selvästi ylittänyt hyväksyttävän kritiikin rajaa. (KKO 2022:1, 40)
Arvio
KKO:n ratkaisu oli päinvastainen kuin alempien oikeusasteiden. Keskeinen peruste kannalle oli se, että Junes Lokan katsottiin toimivan julkisesti ja käyttävän (joistain) muista ihmisistä kieltä, joka voi olla jonkun mielestä loukkaavaa. Perustelun ensimmäinen osa on sinänsä ymmärrettävissä. Jos Lokka ilmaisee nettilähetyksessä mielipiteen tai menettelee tavalla p, se esitetään julkisesti. Silloin p asetetaan arvostelulle alttiiksi. Arvostelu, joka kohdistuu p:hen, saa olla kärjekästä, mutta se ei saa ylittää ”selvästi” hyväksyttävän rajaa.
Tässä tapauksessa Lokan ilmaisema aie – ei siis aktuaalinen teko – mennä paikkaan, jonne Vehkoon oli tarkoitus mennä, oikeutti KKO:n mukaan aikeen esittämän ihmisen nimittämisen natsiksi ja natsipelleksi.
Lokka tunnetaan erittäin avaran sananvapauskäsityksen kannattajana. Hän pitää Yhdysvalloissa vallitsevaa sananvapauskäsitystä hyvänä. Tältä osin tapaukseen ja Lokkaan kohdistuvassa kritiikissä on katsottu hänen näkemyksensä ja yleisen syyttäjän ajaman jutun olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Lokka ei ikään kuin olisi saanut laatia rikosilmoitusta Vehkoon kirjoituksen johdosta.
Nähdäkseni tapaus on asetettava toiseen kehykseen. Tapauksella Lokka sai osoitetuksi yhtäältä alempien oikeuksien ratkaisuissa kritiikkinsä suomalaisesta sananvapaudesta osuvan kohteeseensa: täällä ei saa sanoa p. Toisaalta KKO:n ratkaisun myötä hän sai oikeusratkaisun, jonka mukaan määrätyn asteinen ja tietyssä kontekstissa nimittely nauttii sananvapauden suojaa. Lokalla on nyt KKO:n ennakkopäätös, jonka perusteella määrättyjen edellytysten vallitessa toista ihmistä saa oikeuskäytännön mukaan nimitellä loukkaavalla tavalla ja joka toisessa asiayhteydessä olisi RL:n kunnianloukkaussäännöksen vastaista.
Oikeus ja filosofia 